Yhteystiedot

VOITTO VALIO VIINANEN
Evp rajatoimiupseeri, tietokirjailija, rajahistorian ja kulttuuriperinteen tutkija.

95620 Aavasaksa

voivi42@gmail.com

GSM: 050 501 1275



Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:378147 kpl

Uusimmat kuvat

Juhannuslohet jäähdytyksessä lähdevedellä,VVV.
Heikki-poika Hietanen oli ahkera sääskisavu-generaattorin hoitaja apajan taukopaikalla, VVV.
Juhannuskalaa Aavasaksalta Kolarin Hietaseen, VVV.
Isa Jukka ja Heikki-poika Hietanen tähystävät verkon kulkua Aavasaksan lohiapajalla, VVV.
Juhannuslohia Aavasaksan apajalta, VVV.
Kesäyön valot Aavasaksan apajalla, VVV.
Uistelija Ruskolan kylän vesillä, VVV.
Ylitornio, Vähä Lohijärvi. Näkymä Purusniemen suunnalta Holsterinniemeen, VVV.
Juho Harilan kulleporukka, VVV.
Juho Harilan talo Aavasaksan kansallismaisemassa, VVV.

Satunnainen kuva

Mortensnesin uhripatsas Varangissa, taustalla Uuniemen Kirkko, VVV.
Muinaisasutuksen uhrikehä Mortensnesissa,VVV.
Liesilatomus Suprussa,VVV.
Urpo Aikio seisoo keskellä asuinkodan pohjaa. Mihkali 3. UA/VVV.
Asuinkodan pohja Mihkali 2. UA/VVV.
Muinaisten asuinkotapaikkojen ympäristöä Inarin Mihkalijärvellä, VVV.
Jorvapuoli, Pyyntikuoppa 2.VVV.
Asuinkodan pohja, Mihkali 4. UA/VVV.
Kuusikulmainen asuinkodan pohja, Mihkali 1. VVV.
Sevettijärvi, Pyyntikuoppa 1.b,VVV.
Sevettijärvi, Pyyntikuopat 5. ja 6. VVV.
Jorvapuoli, Pyyntikuoppa 1.VVV.
Sevettijärvi, Pyyntikuoppa 1. a,VVV.
Suurikokoinen lihansäilöntää varten kivirakkaan tehty purnu, Mihkalijärvi, VVV.
Sevettijärvi, Pyyntikuoppa 8.VVV.
Jorvapuoli, Pyyntikuoppa 3.VVV.
Jorvapuoli, Pyyntikuoppaharju.
Liesilatomuskohteet Inarin Suprussa sijoittuvat tähän maisemaan,VVV.
Otavan Kirkkokivet ja laavu, VVV.
Outokumpu, Taika- eli Pirunkivi Juojärven Konttilanniemessä, VVV.
Haukiveden Siitinselkä Taipaleen suulta,VVV.
Ruotsin itarajan kehitys,VVV.
Heinavesi, Kirkkokivi, VVV.
Heinävesi, Hornavuori Kirkkoniemestä, VVV.
Otavan Päijänteellä, VVV. Kuva: MIK
Kaavi, Rauvanjarven Purnusaari, VVV.
Kaavi, Kirkkokallio, VVV.
Leppävirta, Pirunkirkko, VVV.
Hirvas uimassa. Kuva: KK/VVV.
Leppävirta. Hornanmäki Pohjalammelta, VVV.
Piru-nimet Hämeen, Suomenselän, Pohjois-Pohjan, Savon ja Karjalan muinaisilla  peuramailla
Varkaus, Tappuvirta ja Purnuniemi, VVV.

Tervetuloa kotisivuilleni

copyright © Voitto Viinanen - VVV

Kulttuuritaustani lähtee Laatokan Karjalasta, Kurkijoelta ja Hiitolasta. Sukujuureni juontavat myös Savoon ja Karjalaan, Saimaan latvavesille Juojärven rantamille. Mielenmaisemani on suurilla vesillä ja vaaramaisemissa kuten Inarijärvellä sekä Tornionlaaksossa, Aavasaksan kansallismaisemassa. Viime vuosien aikana minulle on suotu mahdollisuus elää ikiaikaisten pyyntikulttuurien mukaisesti vuodenkierrot kevät- ja kesä- sekä syys- ja talvipaikoilla. Elämäni kalastuspäivistä suurimman osan olen saanut kokea Suomen puhtaimmilla suurilla vesillä, Inarilla ja Juojärvellä.

vvv-hirvensalmi_foto.mik.jpg

 

 

 

 

 

 

 


 

 

VVV_Hirvensalmi.
Hämäläisten ja karjalaisten
heimorajalla sekä muinaisissa peuranpyynnin maisemissa.
Foto: MIK

 

Päivänpojan paistetta Aavasaksan aurinkovaaralla: Jouluvalot talvipäivän seisauksena ja siitä kesäpäivän korkeimmalle kaarelle

asa_pesapaivien_valotvvv.jpg

overtornea_marenki_talvipaivan_seisaus_2013vvv.jpg
Övertorneån kuntakeskus Matarenki auringon kajon valaisemana
talvipäivän seisauksen aikaan 21.12.2013, VVV.
asa_2014.12.22._talvipaivan_seisauksena_paivanpoika_hehkuttaa_ainiovaaraa_vvv.jpg
Talvipäivän seisauksena 22.12.2014 Päivä hehkuttaa Ylitorniolla Ainiovaaraa, VVV.
aavsaksa_narkki_vvv2.jpg

Talvipäivä Aavasaksalla 4. helmikuuta 2014, VVV.



jaiden_lahto_aavasaksalla_vvv.jpg

Tornionjoki eli Väylä vapautuu jäistä Aavasaksalla, VVV.

asa_jokinakyma_pohjoiseen_ja_vastarakki_yh-kuva_manip.jpg

Västäräkistä kesään Aavasaksalla, VVV.

aavasaksan_aurinko_apajalta_vvv.jpg

Auringon hohtoa kesäyönä Aavasaksan lohiapajalla, VVV.

 aavasaksan_apaja_yoaurinkovvv.jpg

asa_2014.07.19_ruotsistavvv.jpg

Kesäpäivä. Näkymä Övertorneålta Aavasaksalle 19.7.2014, VVV.

asa_2014.09.28._muuttojutsenet_1.vvv.jpg

Muuttojoutsenia 28.9.2014, VVV.

HYVÄT KOTISIVUILLANI KÄVIJÄT

Suuri kävijämäärä ja lukuisat yhteydenotot kannustavat pitämään huolta sivujeni sisällöstä. Mikäli on käynyt niin, että joku teistä on jäänyt vastausta vaille, niin ottakaa "hihasta" kiinni ja antakaa tulla uudestaan. Välitän kysymyksiänne myös muille asiantuntijoille, ja pyrimme antamaan vastauksen ongelmaan.

Kiitollisena tuestanne,

Voitto Valio Viinanen

Ilmastotutkimusta

Pohjoisen mänty ilmaston tulkkina - Dendrokronologialla vuodentarkkaa ilmastotietoa. Menetelmä on vielä kovin uutta historiantutkimuksessa Suomessa ja maailmalla...

kyynelniemen_manty_ua_vvv.jpg

 Inarin Kyynelniemen mänty - luonnon lämpömittari 400 vuoden ajalta, VVV.

Seidan palvontaa


Muinaiset uhripaikat Inarijärvellä ja sen ympäristösssä; Taatsin seita ja peurakirkot Kittilässä; Sompion Akankivi; entisaikojen pyyntikulttuurien uhripaikkoja Hämeen, Savon ja Karjalan erä- ja rajamailla.

taatsin_seita_ja_-kirkkovvv.jpg


Kittilä. Kirsti Pokka (90 v.) Taatsin "seitakirkossa". Kuva: V:lta 2004, VVV.

 

 

Lapin rajahistorian vaiheita

Lapinkylien rajoista valtarajoihin

Yhteisesti verotettavan Lapinmaan lähtökohdat juontuvat 1200- ja 1300-luvuilta norjalaisten ja karjalaisten (Novgorodin) toimeenpanemasta lapinkylien verotuksesta ja keskinäisistä rajasopimuksista...

Valtarajoista valtakunnanrajoihin

Ruotsin ja Venäjän välillä 1595 solmitun Täyssinän rauhan raja perustui pohjoisessa Kemin ja Kuolan Lappien väliseen Lapin rajaan...


Ruotsin itärajan synty Suomessa ja Lapinmaassa

Pähkinäsaaren rauhan raja

Ruotsi ja Novgorot vakauttaivat pitkään kestäneen taistelunsa Karjalasta ja solmivat Nevajoen Pähkinäsaaressa rauhan 1323."Ystävyyden osoituksena" Ruotsi luovutti Novgorodille Karjalasta kolme kihlakuntaa Vuoksen. äyräpään ja Savon eli Savilahden.


Täyssinän rauhan raja 1595

Rajasuolta Kuusamoon ja sieltä Inarijärveen vetävälle ”viivasuoralle rajalinjalle”, jota on esitetty pian kaksisataa vuotta Suomen oppikirjoissa ja kartoissa, ei näytä olevan perusteita. Se on muodostunut käsitteeksi, koska ei ole ymmärretty, mitä Täyssinän rauhansopimuksessa tarkoitetaan Lapin rajalla.

Stolbovan rauhassa

Ruotsin tuli luovuttaa Täyssinän rauhassa (1595) rajankäynnin jälkeen Venäjälle Käkisalmen linnalääni. Ruotsin ja Moskovan Venäjän valtion välinen raja työntyy Savosta itään ja pohjoiseen levittäytyneen asutuksen mukana. Stolbovan rauhassa (1617) Venäjä luopuu Käkisalmen läänistä ja Inkerinmaan länsiosasta.

 

Peuranpyynnin ja peuranpyytäjien jäljillä

Peuranpyyntipaikkoja ja muinaisasutusta entisaikain Näätämön kolttakylän alueella

Pyynti- ja uskontokulttuurien jättämiä peuranpyynnin jälkiä Savossa ja Karjalassa sekä hämäläisten ja karjalaisten heimorajalla

Ajankohtaista esillä >>

ESITELMIÄ, ARTIKKELEITA JA AVOIMIA KYSYMYKSIÄ

KAKSI VASTAAMATONTA KYSYMYSTÄ INARIN HISTORIASTA

Tornionlaaksossa

Heijastuksia ja näkymiä Tornionjoelta

 

 

kukkolankoskella_vvv.jpg

Kukkolankoskella Siikakartanossa, VVV.

aavasaksa_kesavalot_vvv.jpg

 

 Aavasaksalla, VVV.

Vireillä oleva kirjahanke:

LAPINKYLISTÄ KYLMÄÄN SOTAAN

- Mullistusten vuosisadat Inarissa ja Petsamossa

Muinaisen tradition 'kolme mustaa kettua' Paatsjoen aarteina ovat ennen muuta olleetkin Inarin metsät, Petsamon malmivarat ja Paatsjoen voimaloihin Inarijärven kokoama Inarin vesivoima. Kaiken lisäksi nämä muinaisten lapinkylien tavattoman rikkaat luonnonvarat sijaitsevat idän ja lännen valtaetupiirillä...

PAATSJOELLA

Elämäni kalastuspäivistä useimmat tietyllä paikalla olen viettänyt Paatsjoen niskalla ja joen kolmikilometrisellä, nykyisellä Suomen puoleisella osalla, missä asentoni on ollut kivikaudesta pidetyssä yli 6000 vuotta vanhassa kalakentässä. Siellä olen saanut katsoa, kuulla ja kokea muinoin pyhäksi nimettyä suurta virtaa, joka ikiajan on vienyt Inarin, kaikkien Lappien suurimman järven kirkkaat vedet kohti Jäämerta. Siellä olen laulanut Inarille:

 

Inarissa

Laulan Tuulenmiehelle,
Vedenmiehelle keskikesällä.
Ukkoa ylistän;
Akalta antimia pyytelen.inarij.seidat_ja_rumpu.jpg
Heille lahjani annan.

Ukolle annan isot antimet,
Akalle pikkulahjat;
Tuulenmiehelle tuon niitä näitä,
Vedenmiehelle kaloja kannan.

Ikimännyissä on päivänkulku,
ikiaika kivessä siellä.
En kulje puille puhumatta,
kiveä en kiittämättä.
Päivät päästäen niin teen.

Voitto Valio Viinanen

Sivulle

AJANKOHTAISTA >>

Sivun alkuun>>

ANNA PALAUTETTA

Yhteydenottolomake

Palautteeseen vastataan tai mielipide julkaistaan tällä sivustolla.

PÄIVITYKSET

Ajankohtaista . . . päivitetty 25.12.13

Ilmastotietoa, päivitetty 10.12.2013

Tornionlaaksossa: Katsaus Ylitornion historiaan päivitetty 2.7.14

VVV-kirjahanke "Lapinkylistä kylmään sotaan" päivitetty 11.8.13 ja lisätty kuvia Petsamon matkalta heinäkuussa 2013.

Esitelmiä lisätty 31.5.13

Albumikuvia lisätty 18.8.13

Suurimman osan kulttuurimuistoista muodostavat saamelaiselta rautakaudelta kivilouhikoissa olevat haudat. Tällaisia muinaisia hautajäännöksiä on erityisen paljon Varangissa. Hautalöydöt osoittavat yhteyksien ulkomaailmaan alkaneen ainakin 800-luvulta. Joistakin haudoista on löydetty metalliesineitä, jotka kuuluvat aikakauteen 800 – 1200 jKr. Esineet ovat peräisin Novgorodista ja Baltiasta.